Keravan asuntojonossa on tällä hetkellä 525 hakijaa, asunnottomia 40 (kummallista, että asunnottomien hakijoiden määrä vuodesta toiseen pysyy samana!).
Huhtikuussa 2009 vuokra-asuntojonossa oli yli 300. Lukua pidettiin huolestuttavan suurena. Mutta tilanne on vain huonontunut ja nopeasti.
Vuosina 2005 – 2010 kokonaistuotanto oli keskim. 288 as./vuosi, joista vuokra-asuntoja 38 eli 10 %.
Vuosina 2011 – 2015 vastaavat luvut ovat keskim. 358 as./vuosi, joista vuokra-asuntoja 52 eli 14 %.
Tällä menolla jono pitenee. Niin se pitenee KUUMA-kunnissakin. Ne kaikki ovat kiinnostuneita vain nk. hyvistä veronmaksajista eli omistusasuntoa hankkivista ja erityisesti pientalotonttia etsivistä.
Mikään taho kaupungissamme eikä kukaan kanna kokonaisvastuuta maa-, kaavoitus-, tontti- eikä asuntopolitiikasta, asioista, joiden varaan koko kaupungin kehittäminen perustuu. Näillä näkymin vuokra-asuntoja voidaan rakentaa vain Ahjooon ja Kytömaalle.
Ennen yritykset hoitivat työntekijöidensä asumisen. Nyt ne pyytävät kuntia huolehtimaan asunnoista, että saadaan työntekijöitä. Asunnot, nimenomaan vuokra-asunnot, ovat myös edellytyksenä kunnan palvelujen turvaamiselle ja kuntataloudelle. Esim. harvalla vastavalmistuneella on pääomaa hankkia omistusasuntoa, edes ASO-asuntoa.
Kun näyttää siltä, että luisumme taantumaan, olisi tärkeää neuvotella rakentajien kanssa, että ne toteuttaisivat haltuunsa kahmimillaan tonteilla vuokra-astuntoja. Kaupunki voisi jopa hiukan maksaa takaisin tontin hinnasta, että näin tapahtuisi.
Kaupunki voisi Nikkarinkruunun asuntotuotannolle vuokrata tontit. Näin saataisiin vuokria kohtuullisemmiksi. Vuokra-asuntojen rakennuttaminen edellyttää vain 5 %:n oman pääoman sijoittamista, joten Nikkarinkruunulle ei voi olla kohtuuttoman vaikeaa lisätä reippaasti niiden tuotantoa.
Valtion pitää lisäksi tulla hätiin ja panna selkeät velvoitteet ja sanktiot kunnille esim. valtionosuuksien kautta.
Uudenmaan liitto on pyytänyt eri alojen huippuasiantuntijoita arvioimaan viime keväänä valmistunutta maakuntakaavaluonnosta.
Professorit Mari Vaattovaara ja Matti Kortteinen ovat kommentoineet metropoliseudun kehittämisessä esille noussutta ajatusta yhteisvastuullisesta seudullisesta asuntopolitiikasta. He pitävät ongelmalllisena, että Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa ei tähän teemaan puututa lainkaan. Ei mietitä, mitä seurauksia on siitä, että syntyy toisistaan poikkeavia asuinalueita, hyväosaisten ja huono-osaisten, eikä sitä, miten tällaiselle kehitykselle voisi panna jarrut.
Heidän mielestään olisi keskeisen tärkeää, että Uudenmaan kunnat yhteistyössä harkitsisivat ja ottaisivat kantaa niihin seudun kehityksen rakenteellisiin haasteisiin, joita metropolisoituminen ja siihen liittyvä sisäinen segregaatio nostavat esille.
- Uudenmaan maakuntakaava ei nykyisellään tätä tee vaan pikemminkin hienotunteisesti sivuuttaa koko teeman. Emme ole varmoja siitä, onko tämä seudun kehityksen kannalta hyväksi, professorit toteavat.
Tästä olisikin hyvä jatkaa keskustelua, pitäisikö Keski-Uudellamaalla kuntia yhdistää, vai voisivatko ne yksinään tasapuolisesti kehittää yhteisvastuullista seudullista asuntotuotantoa. KUUMA ei kauniista tavoitteista huolimatta ole saanut mitään aikaan.
Esitän pontena Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta, että tulevina taloussuunnitelmavuosina vuokra-asumisen kokonaismäärää lisätään ja tuotetaan keskim. 100 vuokra-asuntoa/v. Tavoite on sama kuin MAL-sopimukseen (maankäyttö, asuminen ja liikenne) kirjattu määrä. Muita tuettuja asuntoja (ASO-asuntoja) rakennetaan 50/v. Kokonaistavoitteeksi asetettiin 480 asuntoa vuodessa. Siitäkin on jääty, mutta sosiaalisesta asuntotuotannosta on mielestämme pidettävä kiinni.
Nikkarinkruunulle valtuusto asettaa tavoitteeksi yhden uuden vuokrakiinteistön toteuttaminen suunnitelmakauden jokaisena vuotena.
Taloussuunnitelmakirjan kohtaan rakennuslautakunnan talousarviovuoden keskeiset tavoitteet tulee kirjata turvallisen ja terveellisen ympäristön lisäksi myös maininta kestävästä kehityksestä.
Valtuuston kokouksessa kävi niin, ettei valtuuston puheenjohtaja Markku Liimatainen suostunut asettamaan pontta äänestykseen, vaan nuijankopautuksella totesi, että se merkitään Vasemmistoliiton mielipiteenä pöytäkirjaan.
Kaupunginvaltuutettu Maila Hölttä piti Keravan Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron 12.12.2011 kaupunginvaltuustossa.
Avainsanat: asunnottomuus, budjetti, kuuma, maila hölttä, markku liimatainen, ponsi, valtuusto, vuokra-asunto
